Akuutisti alkanut kuume, tulehdusmuutokset ja kaulaan paikantuva kipu ovat epäspesifejä oireita, joiden taustalla voi olla erilaisia sairaudellisia syitä, joiden tarkka diagnosointi vaatii jatkotutkimuksia. Neurologisesta näkokulmasta tällaisia oireita voi aiheuttaa esimerkiksi koirien steroidi-responsiivinen meningiitti-arteriitti eli SRMA. SRMA on immuunivälitteinen aivoselkäydinkalvojen tulehdus, jota tavataan erityisesti nuorilla koirilla 6-18kk iässä, ja tietyt rodut, kuten novascotiannoutajat, beaglet, berninpaimenkoirat ja bokserit ovat sairastuneiden joukossa yliedustettuina.
Keskushermoston sairauksissa ja aivoselkäydinkalvojen tulehduksellisissa tiloissa aivoselkäydinnestenäyte muuttuu epänormaaliksi. SRMA diagnoosin varmistaminen vaatii neurologisen tutkimuksen ja verinäytteiden lisäksi nukutuksessa suoritettavan aivoselkäydinnestenäytteen oton.
Normaali aivoselkäydinneste on kirkas ja väritön, eikä siinä ole soluja ta proteiinia. Otettu näyte arvioidaan heti Aistin laboratoriossa, ja SRMA epäilyssä se voi vahvistaa diagnoosin, jolloin tarvittava hoito voidaan aloittaa heti. Välittömän arvion lisäksi aivoselkäydinnestenäyte voidaan myös lähettää jatkotutkimuksiin ulkoiseen laboratorioon infektiivisten taudinaiheuttajien poissulkemiseksi.
SRMA on autoimmuuniperäinen sairaus, joten sen hoito perustuu useita kuukausia jatkuvaan kortisonilääkitykseen. Huomioiden hoidon pituus, diagnoosin vahvistaminen aivoselkäydinnestenäytteellä on ehdottoman tärkeää. Mikäli koiralle on jo aloitettu kortisonilääkitys ennen aivoselkäydinnestenäytteenottoa, diagnoosin vahvistaminen hankaloituu.
Hoitoennuste on yleensä hyvä, ja useimmat koirat vastaavat nopeasti hoitoon. Kontrollikäynneillä arvioidaan kliininen hoitovaste, ja suunnitellaan jatkolääkitys, niin että lääkityksen määrää pienennetään asteittain. Vaikka useimmat koirat vastaavat hyvin hoitoon, joillain koirilla oireet voivat palata myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa uusi eläinlääkärin tilannearvio on tarpeen, ja uusiutuneet oireet voidaan saada kontrolliin kun lääkitys aloitetaan uudestaan.
Meri Nurmi, eläinlääkäri, neurologian osasto